Marjastus mökkilomalla on parhaimmillaan sitä, että aamukahvin jälkeen lähdetään rantapolulta metsään ja palataan tunnin päästä litra mustikoita mukana. Moni mökkivuokraaja kuitenkin osuu paikalle viikkoa liian aikaisin tai liian myöhään, tai seisoo hillasuon laidalla miettimässä, saako siellä edes poimia. Tämä artikkeli kertoo, milloin mustikka, puolukka ja hilla kypsyvät eri puolilla Suomea, mistä niitä kannattaa etsiä ja miten saalis pysyy hyvänä kotimatkalle asti.
Kolme marjaa, kolme eri aikataulua
Marjoista hilla kypsyy ensimmäisenä, ja sen kausi on lyhin. Etelä- ja Keski-Suomen soilla hillan voi löytää heinäkuun alkupuolelta lähtien, Lapissa yleensä heinäkuun puolivälin jälkeen. Kypsien hillojen aikaa on usein vain 1-2 viikkoa. Jos marja on vielä punainen ja kova, se ei kypsy enää poimimisen jälkeen kunnolla.
Mustikka kypsyy Etelä-Suomessa tavallisesti heinäkuun puolivälissä ja Pohjois-Suomessa elokuun alussa. Satoa riittää yleensä 3-5 viikoksi, joten mustikka on mökkilomailijalle anteeksiantavin marja. Puolukka tulee viimeisenä, Etelä-Suomessa elokuun lopulla ja syyskuussa. Lapissa puolukkaa poimitaan tunturimaisemissa ruskan aikaan, mikä on yksi syksyn parhaista yhdistelmistä. Siitä kerrotaan lisää artikkelissa Kuusamo ja Lappi syksyllä – ruska, sienet ja marjat.
Kesäkuun hallat ja heinäkuun kuivuus vaikuttavat satoon paljon. Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee kesällä satotietoja, ja ne kannattaa tarkistaa ennen kuin varaa viikon mökin pelkästään marjojen takia.
Mistä marjamaat löytyvät mökin ympäriltä
Mustikka viihtyy varjoisissa, sammaleisissa kuusikoissa ja sekametsissä. Parhaat mättäät ovat usein harvennetuissa varttuneissa metsissä, joissa valoa pääsee varvikkoon, mutta maa ei kuivu. Puolukka taas haluaa enemmän aurinkoa, joten sitä kannattaa etsiä kuivilta kangasmailta, männiköistä ja hakkuuaukeiden reunoilta.
Hilla kasvaa avosoilla ja rämeillä. Saimaan ja Päijänteen seuduilla hillasuot ovat pieniä ja hajallaan. Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa aapasuot voivat olla kilometrien levyisiä. Suolle lähtevä tarvitsee kumisaappaat. Lenkkareilla sinne ei kannata mennä.
Kokenut marjastaja katsoo ensin karttaa. Maanmittauslaitoksen maastokartoista ja Metsähallituksen Retkikartta.fi-palvelusta näkee suot, metsätiet ja valtion maat. Toinen hyvä tietolähde on mökin omistaja. Vuokranantaja tietää lähes aina, missä on hyvä mustikkarinne, ja moni kertoo sen mielellään, kun kysyy suoraan.
Jokamiehenoikeus ja hillan erityissääntö
Jokamiehenoikeuden ansiosta luonnonmarjoja saa poimia toisen maalta ilman lupaa. Sama koskee sieniä. Oikeus ei kuitenkaan ulotu pihapiireihin eikä viljelyksille, eikä toisten mökkien takapihalle voi mennä marjaan, vaikka rinne olisi sininen mustikasta.
Hilla on tärkeä poikkeus. Lapissa ja osassa Pohjois-Suomea maanomistaja voi kieltää hillan poiminnan alueellaan, ja kielto merkitään maastoon kyltein. Valtion mailla poimiminen on pääsääntöisesti sallittua. Kyltit kannattaa ottaa vakavasti, sillä paikallisille hilla on monesti tärkeä lisätulo.
Myös kansallispuistojen säännöt vaihtelevat. Useimmissa marjastus on sallittu, mutta joissakin puistoissa on rajoitusvyöhykkeitä. Tarkista puiston säännöt Luontoon.fi-sivustolta ennen lähtöä.
Väärinkäsitys: poimuri tuhoaa varvikon
Marjametsissä kuulee yhä, että poimuri repii varvut ja pilaa seuraavan vuoden sadon. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, että huolellinen poimurin käyttö heikentäisi mustikan tai puolukan satoa pitkällä aikavälillä. Varvut kestävät sen, jos poimuria vedetään rauhallisesti ylöspäin eikä sillä riuhdota.
Poimuria kannattaa käyttää puolukkaan ja runsaaseen mustikkasatoon. Hillaa ei koskaan poimita poimurilla, koska pehmeä marja muuttuu siinä soseeksi. Hyvä peltinen tai muovinen poimuri maksaa rautakaupassa noin 10-30 €. Lapsille käsin poimiminen sopii paremmin, koska se on hauskempaa ja marjojen joukkoon tulee vähemmän roskia. Lisää ideoita pienten kanssa tehtäviin metsäretkiin löytyy artikkelista Lapsiperheen aktiviteetit mökillä – pelit, retket ja leikit.
Saaliin käsittely mökin oloissa
Esimerkiksi nelihenkinen perhe palaa iltapäivällä metsästä kahden ämpärillisen kanssa. Mökin jääkaapissa on pieni pakastelokero, ja kotimatka kestää huomenna viisi tuntia. Juuri tähän moni marjaloma kaatuu, joten säilytys kannattaa miettiä etukäteen.
Puhdistus sujuu nopeimmin perinteisellä tavalla. Kalteva lauta tai vanerilevy asetetaan vinoon ja sen päälle laitetaan kostea pyyhe. Marjat vieritetään alas, jolloin lehdet ja havunneulaset jäävät pyyhkeeseen. Puolukoissa roskat saa pois myös tuulessa kaatamalla marjoja ämpäristä toiseen.
Puolukka säilyy viileässä viikkoja, koska siinä on luonnostaan säilöviä yhdisteitä. Mustikka ja varsinkin hilla pilaantuvat lämpimässä autossa muutamassa tunnissa. Ne kannattaa pakata matalina kerroksina kylmälaukkuun kylmävaraajien kanssa. Jos mökillä on erillinen pakastin, se on marjaviikolla kultaa. Varustelusta kannattaa kysyä jo varausvaiheessa.
Yleisimmät virheet marjaretkellä
Ensimmäinen virhe on lähteä metsään ilman suuntavaistoa tai puhelimen karttaa. Marjamättäältä toiselle siirtyessä huomaamatta kuljettu matka voi olla pitkä, ja tasaisessa kuusikossa kaikki suunnat näyttävät samalta. Puhelimen akku ja sijainnin jakaminen on hyvä tarkistaa ennen lähtöä, ja varsinkin Kainuussa ja Lapissa joku muu voi pitää tietää, mihin olet menossa.
Toinen virhe on kerätä marjat liian syviin astioihin. Kymmenen litran ämpärin pohjalla mustikat ja hillat murskautuvat. Hillalle sopii matala rasia tai kori, mustikalle korkeintaan viiden litran astia.
Kolmas virhe on unohtaa hyttyset ja punkit. Heinäkuun hillasuolla mäkäräiset voivat pilata koko retken, ja Etelä-Suomen sekä saariston rehevissä metsissä punkit ovat yleisiä. Pitkät lahkeet, hyönteiskarkote ja punkkitarkastus illalla saunan jälkeen kuuluvat marjastajan rutiiniin.
Mökin valinta marjaloman näkökulmasta
Järvenrantamökki keskellä Itä-Suomen metsiä on usein paras ratkaisu mustikkalomalle, sillä marjaan voi päästä suoraan pihasta. Hillaa varten kohde kannattaa valita Kainuusta, Koillismaalta tai Lapista, mieluiten valtion maiden läheltä. Puolukkareissun voi yhdistää syysruskaan, jolloin tunturimökin hinta on usein edullisempi kuin hiihtosesongin huippuviikoilla. Lisää värikkäästä syksystä kertoo artikkeli Ruska-aika mökillä – väriloisto Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Ennen varausta kannattaa kysyä vuokranantajalta:
- onko lähellä tunnettuja marjamaita tai soita
- onko mökissä pakastin vai vain pakastelokero
- löytyykö mökistä poimureita ja marjaämpäreitä lainaksi
- onko ympäröivä metsä yksityistä vai valtion maata
UKK
Saako vuokramökin ympäristöstä poimia marjoja vapaasti?
Kyllä, jokamiehenoikeus sallii marjojen poimimisen myös toisen maalta. Pihapiirit ja viljelykset ovat poikkeus. Lapissa ja osassa Pohjois-Suomea maanomistaja voi kieltää hillan poiminnan kylteillä.
Milloin on paras aika marjastaa mökkilomalla?
Hillan aika on heinäkuussa, mustikan heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun ja puolukan elokuun lopulta syyskuuhun. Pohjois-Suomessa kaudet alkavat 1-3 viikkoa myöhemmin kuin etelässä.
Kannattaako poimuri ottaa mukaan mökille?
Puolukkaan ja runsaaseen mustikkasatoon kyllä, sillä poimurilla poimii moninkertaisen määrän tunnissa. Hillaa ei poimita poimurilla, koska marja on liian pehmeä.
Hyvän marjaviikon avaimet
Onnistunut marjaloma alkaa ajoituksesta. Hillaa varten oikealle viikolle pitää osua, kun taas mustikka antaa enemmän pelivaraa. Kun tarkistat satotiedot, kysyt vuokranantajalta paikalliset vinkit ja varaat mökin, jossa on pakastin, saat metsän antimet kotiin asti hyväkuntoisina. Ota ensimmäisenä päivänä mukaan pieni astia ja tutki lähimaastoa. Isommat ämpärit kannattaa ottaa mukaan vasta, kun parhaat paikat ovat selvillä.