
Juhannuksen aikaan koivujen lehdet ovat kasvaneet täyteen kokoonsa mutta ovat vielä pehmeitä, joten silloin on paras hetki tehdä saunavihta. Tämä ohje on mökkiläiselle ja mökin vuokraajalle, joka haluaa tehdä saunavihdan itse eikä ostaa sitä torilta. Siinä käydään läpi, miten oikea koivu valitaan, mistä oksia saa ottaa ja miten vihta sidotaan niin, että se kestää koko saunaillan ja säilyy talveen asti.
Hyvin tehty vihta tuoksuu, pysyy kasassa ja tuntuu iholla pehmeältä. Huono vihta pudottaa lehtensä lauteille jo kolmannella läimäyksellä. Lopputulos ratkeaa pitkälti jo silloin, kun valitset puun.
Miksi saunavihta tehdään juhannuksena
Vihdan tekeminen juhannuksena perustuu käytännön syihin. Kesäkuun lopussa koivun lehdet ovat täysikasvuisia, ohuita ja sitkeitä, eivätkä ne ole vielä ehtineet kovettua. Koivuja ei ole vielä myöskään vaivannut kesän tuholaiset. Vihta-aika kestää yleensä juhannuksesta heinäkuun puoliväliin. Sen jälkeen lehdet paksuuntuvat ja alkavat irrota helpommin kuivattaessa.
Yleinen myytti on, että juhannus olisi ainoa oikea hetki joka puolella Suomea. Etelässä, esimerkiksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, lehdet ovat lämpimänä keväänä valmiita jo kesäkuun puolivälissä. Lapissa ja Kainuussa paras aika voi olla vasta heinäkuun alussa. Katso siis lehteä äläkä kalenteria. Jos lehti on vielä vaaleanvihreä ja hento, odota viikko.
Juhannuksen saunaperinteeseen kuuluu muutakin kuin vihta. Siitä lisää kerrotaan artikkelissa juhannus mökillä ja sen perinteet.
Koivun valinta saunavihtaa varten
Suomessa kasvaa kahta vihtakoivua: rauduskoivua ja hieskoivua. Molemmista saa hyvän vihdan, mutta ne tuntuvat erilaisilta. Rauduskoivun tunnistaa riippuvista oksista ja nuorten versojen pinnalla olevista karheista nystyistä. Sen lehti on kolmionmuotoinen ja reunoiltaan selvästi sahalaitainen. Hieskoivu kasvaa usein kosteilla paikoilla, kuten järven rannassa ja suon laidalla. Sen nuoret versot ovat nukkaisia, ja lehti on pyöreämpi ja kosketukselta pehmeämpi.
Moni kokenut saunoja suosii hieskoivua, koska sen lehti on pehmeä ja oksat taipuvat hyvin. Rauduskoivun vihta tuoksuu monen mielestä voimakkaammin. Kumpikaan ei ole oikea tai väärä valinta. Tärkeämpää on puun ikä ja kasvupaikka.
Kokenut vihdantekijä etsii nuoren, noin 2-4 metrin korkuisen koivun, joka kasvaa avoimella paikalla, kuten pellon reunassa tai metsäaukealla. Valoisalla paikalla kasvaneessa puussa on tiheä lehvästö ja suorat sivuoksat. Varjossa kasvaneen puun oksat ovat harvoja ja pitkiä, eikä niistä saa tuuheaa vihtaa.
Tee ennen leikkaamista helppo testi. Hiero lehteä sormien välissä ja taivuta oksaa. Jos lehti tuntuu silkkiseltä ja oksa taipuu katkeamatta, puu sopii vihdaksi. Jos lehden pinta on tahmea tai lehdissä on paljon kirvoja, siirry toiseen puuhun.
Saako oksia ottaa vuokramökin pihapiiristä
Jokamiehenoikeuksiin ei kuulu oksien katkominen elävistä puista. Vihtaoksiin tarvitaan aina maanomistajan lupa. Tämä yllättää usein ensikertalaisen, joka luulee, että muutama oksa kenen tahansa metsästä on sallittu.
Vuokramökillä asia hoituu helposti kysymällä. Monella mökin omistajalla on rannassa tai pihan laidalla oma ”vihtakoivikko”, josta vuokralaiset saavat ottaa oksia. Jotkut vuokranantajat taas haluavat ehdottomasti, ettei pihan koristekoivuihin kosketa. Kysy asiasta viestillä jo ennen juhannusta, niin vältät hankalan tilanteen.
Saunavihdan sidonta vaihe vaiheelta
Leikkaa oksat kuivalla säällä, mieluiten aamupäivällä kasteen kuivuttua. Sateella kerätyt märät lehdet tummuvat ja homehtuvat kuivattaessa. Yhteen vihtaan tarvitaan 20-40 oksaa sen mukaan, kuinka tuuhean vihdan haluat. Oksien sopiva pituus on 40-60 cm.
Ota oksat mieluiten puun alaosasta tai sivuilta, älä latvasta. Leikkaa terävillä oksasaksilla. Jos oksan repii irti käsin, se jättää puuhun ruman haavan.
- Karsi lehdet ja pienet sivuoksat noin 10-15 cm:n matkalta oksan tyvestä, josta tulee vihdan kahva.
- Asettele paksuimmat oksat keskelle ja ohuemmat reunoille niin, että oksien kaarevuus kääntyy sisäänpäin.
- Muotoile vihdasta litteä viuhka eikä pallomaista kimppua. Litteä vihta osuu ihoon tasaisesti.
- Sido kahva tiukasti kahdesta kohdasta: kahvan yläpäästä ja noin 5 cm sen alapuolelta.
- Tasaa kahvan pää saksilla ja ravista irtonaiset lehdet pois.
Perinteinen sidontatapa on käyttää ohutta koivunvitsaa, jota kierretään ensin käsien välissä niin, että se notkistuu, ja joka sitten kierretään kahvan ympäri ja pujotetaan itsensä alta. Puuvillanaru tai paksu kalastussiima on helpompi vaihtoehto ensikertalaiselle. Muovinen niippaus tai rautalanka eivät sovi, koska ne kuumenevat saunassa ja hiertävät kämmentä.
Lisää tuoksua saa lisäämällä vihdan keskelle 2-3 katajanoksaa tai muutaman tammen oksan. Itä-Suomessa vastaan on perinteisesti lisätty myös mesiangervoa. Kotiseutu ratkaisee myös sen, puhutaanko ylipäätään vihdasta vai vastasta. Eroista on kerrottu tarkemmin artikkelissa saunaperinteet idässä ja lännessä.
Yleisimmät virheet vihdan teossa
Liian löysä sidonta on yleisin virhe. Oksat kuivuvat ja kutistuvat, ja viikon päästä löysä sidos päästää ne irti. Kiristä sidos niin tiukaksi kuin saat, ja kiristä sitä vielä uudelleen ennen kuivattamista.
Kuivattaminen auringossa pilaa lehdet. Suorassa auringossa lehdet käpertyvät, haalistuvat ja murenevat. Ripusta vihdat kahvasta varjoisaan ja ilmavaan paikkaan, esimerkiksi liiterin tai aitan katon alle. Lehtien kuivuminen kestää noin viikon.
Liian pitkät tai epätasaiset oksat tekevät vihdasta hankalan käyttää. Yli 70 cm:n vihta ei mahdu pienessä saunassa heilumaan, ja eripituiset oksat hajottavat vihdan muodon. Tasaa oksat jo ennen sidontaa.
Kuivaus, pakastus ja käyttö saunassa
Tuoreen vihdan voi käyttää heti samana iltana. Upota se ennen käyttöä hetkeksi viileään veteen ja nosta sitten kiukaan yläpuolelle muutamaksi sekunniksi. Silloin lehdet pehmenevät ja tuoksu vapautuu.
Talveksi vihtoja voi säilöä kahdella tavalla. Kuivattua vihtaa säilytetään kuivassa ja pimeässä, ja se liotetaan ennen saunomista 10-20 minuuttia haaleassa vedessä. Kiehuva vesi irrottaa lehdet. Pakastaminen on usein parempi vaihtoehto: laita tuore vihta muovipussiin ja pakasta se heti. Sulatettuna se on lähes kuin juuri tehty. Pakastettu vihta tuo juhannuksen tuoksun hyvin myös joulusaunaan.
Valmiin vihdan hinta torilla ja kaupoissa on tyypillisesti noin 5-15 euroa. Jos teet itse kymmenen vihtaa yhdellä kertaa, saat koko talven tarpeen.
UKK
Kumpi on parempi vihtakoivu, raudus- vai hieskoivu?
Molemmat sopivat. Hieskoivun lehti on pehmeämpi ja nukkainen, ja rauduskoivun vihta tuoksuu monen mielestä voimakkaammin. Puun nuoruus ja valoisa kasvupaikka vaikuttavat laatuun enemmän kuin laji.
Kuinka kauan saunavihta säilyy?
Tuore vihta pysyy käyttökelpoisena viileässä 1-2 päivää. Kuivattu vihta säilyy seuraavaan kesään, ja pakastettu vihta säilyy laadukkaana noin vuoden.
Saako vihtaoksia ottaa jokamiehenoikeudella?
Ei saa. Oksien katkominen elävistä puista vaatii aina maanomistajan luvan. Vuokramökillä kysy lupa mökin omistajalta etukäteen.
Hyvän vihdan muistisäännöt
Hyvän vihdan saat, kun valitset nuoren ja valoisalla paikalla kasvaneen koivun, leikkaat oksat kuivalla säällä ja sidot kahvan tiukasti kahdesta kohdasta. Ajoitus ratkeaa lehden perusteella eikä kalenterin: etelässä vihdat voi tehdä jo ennen juhannusta, Lapissa vasta heinäkuussa. Tee kerralla useampi vihta ja pakasta osa, niin talven saunaillat tuoksuvat kesältä. Jos haluat tutustua vihdan rinnalla myös savusaunaan ja puusaunan perinteisiin, lue artikkeli saunamökit ja suomalaiset saunaperinteet.