Tunturimökki ja kelomökki – rakenteet ja tunnelma

Tunturimökki ja kelomökki – rakenteet ja tunnelma

Tunturimökki ja kelomökki tarkoittavat usein samaa kohdetta: Lapin tunturikeskuksissa harmaapintainen kelohirsi on lähes oma rakennustyylinsä. Tämä artikkeli on lomailijalle, joka miettii, kannattaako maksaa kelomökistä enemmän kuin tavallisesta hirsimökistä tai nykyaikaisesta lomahuoneistosta. Tekstissä käydään läpi, miten kelo eroaa muusta puusta, mitä tunturiolosuhteet vaativat rakenteilta ja miltä mökissä tuntuu oleskella –30 asteen pakkasella.

Mikä kelo oikeastaan on

Kelo on pystyyn kuollut mänty, joka on kuivunut rungolla vuosikymmeniä, joskus jopa satoja vuosia. Kaarna irtoaa, ja pinta muuttuu sään ja auringon vaikutuksesta hopeanharmaaksi. Kelohonka on usein elänyt 200-400 vuotta ennen kuolemaansa, joten puu on tiheäsyistä ja pihkaista.

Pinnan väri on kelon tunnusmerkki. Sitä ei saa aikaan sävytteellä, vaan se syntyy pitkästä kuivumisesta luonnossa. Kelohirsi ei myöskään ole lahoa tai heikkoa puuta, vaikka nimi ”kuollut puu” voi sellaista antaa ymmärtää. Hyvä kelo on kovaa ja lahonkestävää, koska se on kuivunut pystyssä eikä maassa kosteuden keskellä.

Kelon saatavuus on rajallista, ja metsälainsäädäntö sekä luonnonsuojelu rajoittavat korjuuta. Siksi kelomökki on rakentamisvaiheessa selvästi tavallista hirsimökkiä kalliimpi, ja tämä näkyy usein myös vuokrahinnassa.

Kelomökin rakenteet verrattuna tavalliseen hirteen

Kelomökki rakennetaan tavallisesti pyöröhirrestä, jonka läpimitta on 20-35 cm. Seinässä hirren muoto näkyy sisälle asti, ja nurkat salvotaan perinteisesti esimerkiksi lohenpyrstö- tai kaulasalvoksella. Tehdasvalmisteiset lamellihirsimökit näyttävät tasaisemmilta, mutta kelossa jokainen hirsi on erilainen.

Tuoreesta männystä rakennettu hirsitalo painuu ensimmäisinä vuosina, kun puu kuivuu. Kelo on valmiiksi kuivaa, joten painuminen on pienempää. Tässä kohtaa törmätään yleiseen myyttiin: kelomökki ei painu lainkaan. Väite ei pidä paikkaansa. Kelokin elää kosteuden mukana, ja rakentajat jättävät ikkunoiden ja ovien yläpuolelle painumavarat. Ero tuoreeseen hirteen on silti merkittävä.

Kelon pintaan syntyy halkeamia, joita vuokralainen saattaa luulla vaurioiksi. Ne ovat normaaleja ja kuuluvat materiaaliin. Ongelma on vasta, jos halkeamasta näkyy valoa läpi tai siitä vetää, mikä viittaa tiivistyksen pettämiseen.

Hirsirakentamisen perinteestä ja hirren vaikutuksesta sisäilmaan kerrotaan tarkemmin artikkelissa hirsimökki perinteenä.

Mitä tunturi vaatii rakennukselta

Tunturimökin rakenteita mitoittaa ilmasto. Levillä, Ylläksellä, Saariselällä ja Pyhä-Luostolla talvi kestää lokakuusta toukokuuhun, ja lunta voi olla katolla raskas kerros. Kattojen kantavuus on Lapissa mitoitettu suuremmille lumikuormille kuin Etelä-Suomessa, ja monessa kohteessa katto on jyrkkä, jotta lumi liukuu pois.

Perustukset tehdään routimattomiksi. Tunturin rinteellä mökki on usein pilareiden tai pilariperustuksen varassa, koska maa on kivikkoista ja kaltevaa. Kokenut vuokraaja katsoo kuvista myös sisäänkäynnin. Katos tai tuulikaappi oven edessä on Lapissa käytännöllinen ratkaisu, koska ilman sitä lumi ja pakkanen tulevat suoraan eteiseen.

Ikkunoissa on usein kolminkertaiset lasit. Suuret panoraamaikkunat tunturiin päin ovat tunturimökin vetonaula, mutta ne myös jäähdyttävät. Moderneissa kelohuviloissa lasit ovat energiatehokkaita, vanhemmissa 1980-1990-luvun mökeissä ikkunan vieressä voi tuntua selvä veto.

Lämmitys ja tunnelma pakkasella

Massiivinen hirsiseinä varaa lämpöä. Kun mökki on kerran lämmin, se pysyy tasaisena, ja takan tai varaavan uunin lämpö säteilee hirsistä vielä tunteja tulen sammuttua. Vastaavasti kylmäksi päässyt hirsimökki lämpenee hitaasti: perusviileydestä 10-12 asteesta 21 asteeseen voi kulua 6-12 tuntia kovalla pakkasella.

Useimmissa vuokrattavissa tunturimökeissä on sähkölämmitys ja lattialämmitys märkätiloissa, ja takka on lisälämmön ja tunnelman lähde. Pelkän puulämmityksen varassa olevia kelomökkejä löytyy lähinnä syrjemmältä erämaasta. Lämmitysratkaisuista kerrotaan lisää artikkelissa mökin talvilämmitys.

Tunnelma on kelomökin varsinainen myyntivaltti. Harmaan pinnan alta paljastuva kellanruskea puu, pihkan tuoksu ja kelolauteet saunassa tekevät tilasta lämpimän näköisen silloinkin, kun ulkona on kaamoksen sininen hämärä. Moni varaa kelomökin nimenomaan siksi, että se näyttää siltä, miltä lappilaisen mökin kuvitellaan näyttävän.

Hinnat ja sesongit

Tunturimökin hinta riippuu ennen kaikkea viikosta. Joulun, uudenvuoden ja hiihtolomaviikkojen 8-10 aikaan 4-6 hengen kelomökki Levillä tai Ylläksellä maksaa tyypillisesti 1500-3500 € viikossa. Luksustason kelohuvilat poreammeineen ja omine savusaunoineen voivat ylittää 5000 €.

Huhtikuussa hinnat laskevat, vaikka hanget kantavat ja aurinko paistaa pitkään. Kesällä ja ruska-aikaan syyskuussa sama mökki voi maksaa 500-1200 € viikossa. Ruska-ajan suosio on kasvanut, joten syyskuun puolivälin viikot kannattaa varata yhtä ajoissa kuin talviviikot. Talvikohteiden erityispiirteistä on kerrottu artikkelissa talvilomamökit Lapissa.

Yleisimmät virheet kelomökkiä valitessa

Ensimmäinen virhe on olettaa, että ”kelo” ilmoituksessa tarkoittaa koko mökkiä. Osa kohteista on tavallisia hirsi- tai lamellihirsimökkejä, joissa kelo on vain saunan lauteissa, kaiteissa tai sisustuksessa. Kuvista ero näkyy: aidossa kelomökissä seinähirret ovat epätasaisia ja harmaanruskeita myös sisältä.

Toinen virhe on unohtaa sijainti rinteisiin nähden. Kelomökki erämaisella tontilla 8 km päässä keskuksesta on tunnelmallinen, mutta ilman autoa hissille ja ravintoloihin pääseminen on hankalaa. Skibussi ei aja kaikkialle.

Kolmas virhe on varata vanha kelomökki ja odottaa nykyaikaista mukavuutta. 1970-1980-luvun kelomökeissä voi olla matala sisäkatto, pienet makuuhuoneet ja yksi suihku kahdeksalle hengelle. Kokenut lomailija tarkistaa rakennusvuoden tai remonttivuoden ennen varausta.

Kenelle kelomökki sopii ja kenelle ei

Kelomökki sopii erityisesti niille, jotka viettävät mökillä paljon aikaa: hiihtopäivän jälkeinen ilta takan ääressä, sauna ja revontulten odottelu ovat kelon parasta käyttöä. Pariskunnille ja perheille, jotka haluavat lappilaisen tunnelman, se on usein lisähinnan arvoinen.

Jos mökki on vain yöpymispaikka laskettelupäivien välissä, nykyaikainen rinnehuoneisto voi olla järkevämpi valinta. Myös allergikon kannattaa huomioida, että vanhan hirsimökin pinnat keräävät pölyä halkeamiin, vaikka hirsi muuten koetaan sisäilmaltaan miellyttäväksi.

UKK

Onko kelomökki lämmin talvella?
On, kun se on kunnossa ja lämmitys on mitoitettu oikein. Massiivinen kelohirsi varaa lämpöä tehokkaasti, mutta kylmästä mökistä lämpimäksi pääseminen kestää useita tunteja. Siksi monet vuokraajat nostavat lämmön valmiiksi ennen asiakkaiden saapumista.

Miksi kelomökki on kalliimpi kuin tavallinen hirsimökki?
Kelopuuta on rajallisesti, sen korjuu ja käsittely on työlästä ja jokainen hirsi on muotoiltava yksilöllisesti. Rakennuskustannus on suurempi, ja se näkyy vuokrassa erityisesti sesonkiaikoina.

Ovatko kelohirsien halkeamat merkki huonosta kunnosta?
Eivät yleensä. Halkeamat ovat kelon luonnollinen ominaisuus. Vetoa tai valoa läpäisevät raot sen sijaan kertovat puutteellisesta tiivistyksestä, ja niistä kannattaa ilmoittaa vuokraajalle.

Lopuksi: katso kuvia ja kysy suoraan

Tunturimökki ja kelomökki ovat parhaimmillaan samassa paketissa: tukevat, talveen mitoitetut rakenteet ja harmaan hirren tunnelma. Ennen varausta kannattaa katsoa sisäkuvista, onko seinä oikeasti keloa, kysyä rakennus- tai remonttivuosi ja varmistaa, millä mökki lämpiää. Nämä kolme asiaa kertovat enemmän kuin ilmoituksen adjektiivit.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista